Satakunnan Ajokoiramiehet ry

Sivulle on koottu tietoa yhdistyksen historiasta, säännöistä ja jäseneduista.

Satakunnan Ajokoiramiehet ry on maakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää FCI:n roturyhmästä 6 olevien koirien näyttely- ja koetoimintaa Satakunnan kennelpiirin alueella. Toimintavuoden aikana järjestetään ajokokeiden ja ketunajokokeiden palkintotuomarikursseja ja jatkokoulutustilaisuuksia, sekä ajokokeita. Lisäksi yhdistys on mukana järjestämässä muita koiraharrastustapahtumia, kuten koiranäyttelyitä.

Jäsenmaksu on 15€ / vuosi, ja se maksetaan yhdistyksen tilille. Mikäli et ole vielä jäsen, voit liittyä jäseneksi täältä.

Toivotamme kaikki ajokoiratoiminnan harrastajat ja siitä kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan yhdistystoimintaamme.

Maakunnallisen ajokoirayhdistyksen tarve

Viisi- ja kuusikymmen lukujen taitteessa syntyi innokkaiden ja kauaskatseisten satakuntalaisten ajokoiramiesten mieleen ajatus saada Satakuntaan maakunnallinen ajokoirayhdistys.

Ajatuksen isänä voidaan pitää porilaista innokasta ja tulisieluista ajokoiramiestä Tri Jarl Sarenia. Aina, kun eri puolilla Satakuntaa vaikuttavat ajokoiramiehet kohtasivat kokeissa ja näyttelyissä, siirtyi keskustelu edellä mainittuun asiaan. Olihan olemassa todellisia perusteltuja syitä, minkä takia maakunnallinen yhdistys tarvittaisiin.

Yksi siihen aikaan ehkä kaikkein tärkein seikka oli, että ensimmäinen maakuntaottelu Satakunta-Västernorrland oli pidetty 1959 Säkylässä ja toisen ottelun järjestelyt olivat käynnissä. Myöskin valtakunnallisten otteluiden, kuten lohko- ja Kilpaotteluiden, järjestämiseksi tarvittaisiin maakunnallinen yhdistys.

Koko valtakunnan alueella 1950-1960 lukujen taitteessa tapahtui ajokoiratoiminnassa räjähdysmäinen kasvu. Sillä v.1957 maassamme rekisteröitiin n. 950 suomenajokoiran pentua ja jo vuonna 1963 lähes kolmetuhatta. Tämä aiheutti automaattisesti paineita myöskin ajokokeiden palkintotuomarien määrän lisäämiseen. Tarvittiin järjestelmällistä palkintotuomarikoulutusta perus- ja jatkokurssien muodossa. Myöskään kaikki suomenajokoiraharrastajat eivät olleet sellaisten metsästysseurojen jäseniä, jotka kuuluivat jäseninä Satakunnan Kennelpiirin ja sitä kautta virallisen kenneltoiminnan piiriin.

Satakunnan Ajokoiramiehet RY perustaminen

Edellä lueteltujen syiden vuoksi asia oli kypsynyt syksyyn 1962 mennessä siihen pisteeseen, että Tri Jarl Sarenin aloitteesta kutsuttiin eri puolilta Satakuntaa innokkaita ajokoiramiehiä perustamiskokoukseen 19.9.1962 Porin Suomalaiselle Klubille.

Kutsua noudatti 21 henkilöä: Niilo Hermonen, Niilo Hollmen ja Antti Uusitalo Luvialta, Yrjö Alvio, Erkki Lanki, Veikko Mäkelä, Osmo Kivistö, Tuure Pohjola, Lauri Ranne, Lars Saren, Jarl Saren, Matti Sjövall, Pauli Slutbäck, Gunnar Tuominen, Taino Vuorinen ja Lasse Välimäki Porista, Mauno Mäkinen ja Martti Niskala Kullaalta, Runo Lastu Söörmarkusta, Kalle Partanen Raumalta ja Valdemar Rasmus Eurasta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jarl Saren ja sihteeriksi Runo Lastu.

Tri Sarenin selostettua mahdollisesti perustettavan yhdistyksen tarkoitusperiä ja alustavia toimenpiteitä yhdistyksen aikaansaamiseksi, nämä kauaskatseiset ajokoiramiehet päättivät perustaa Satakunnan Kennelpiirin alueelle, suomenajokoiraharrastajien yhdyssiteeksi yhdistyksen, joka sai nimekseen SATAKUNNAN AJOKOIRAMIEHET RY.

Samalla käytiin läpi mallisääntöehdotus, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Yhdistyksen tarkoituksena tulisi olemaan pyrkimys edistää puhdasrotuisten
suomenajokoirien koulutusta, käyttöä ja jalostusta, kansallisten ja kansainvälisten kokeiden ja koiranäyttelyiden järjestäminen, sekä tuomarikoulutuksesta ja valistustilaisuuksista huolehtiminen.

Satakunnan Ajokoiramiehet ry:stä tuli koko maakuntaa kattava yhdistys, kun jo ensimmäiseen johtokuntaan valittiin jäseniä eri puolilta maakuntaa. Johtokunta sai seuraavan kokoonpanon: Puheenjohtaja Jarl Saren, varapuheenjohtaja Yrjö Alvio, sihteeri Veikko Mäkelä (kaikki Porista), sekä jäsenet Arvi Malinen ja Kalle Partanen (Rauma), Valdemar Rasmus (Eura), Heikki Mäntyranta (Säkylä), Lauri Ranne (Pori), Julius Raami (Kankaanpää), Erkki Laatu
(Parkano), Martti Niskala (Kullaa), Aarne Huppunen (Eurajoki), Antti Uusitalo (Luvia) ja Jaakko Nisu (Vammala).

Kokouksen päätteeksi perustajajäseniltä kerättiin vapaaehtoinen kolehti yhdistyksen alkupääomaksi. Rahaa kertyi 8550 silloista markkaa.

Näin oli Satakunta saanut vuonna 1962 syyskuun yhdeksäntenätoista päivänä maakunnallisen ajokoirayhdistyksen. Paikalla olleet tulisieluiset ajokoiramiehet olivat tehneet uraauurtavan, historiallisen ajokoiratyön, sillä sen jälkeen on lähes kaikkiin muihinkin kennelpiireihin perustettu oma maakunnallinen ajokoirayhdistys.

1§ Yhdistyksen nimi on Satakunnan Ajokoiramiehet ry ja sen tarkoituksena on kaikin tavoin edistää puhdasrotuisten koirien kasvatusta ja jalostusta.

2§ Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistys on Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben ry:n jäsen.

3§ Yhdistys pyrkii toteuttamaan päämääriään järjestämällä näyttelyitä, kokeita, myöskin kansainvälisessä mielessä, sekä kursseja ja valistus- ja esitelmätilaisuuksia, antamalla opetusta ja neuvoja jäsenilleen, sekä muille samantapaisilla yhdistysten tarkoitusperiä edistävillä toimenpiteillä.

4§ Yhdistyksen jäseneksi pääsevät yksityiset henkilöt, jotka johtokunta jäseniksi hyväksyy. Jäsenet ovat vuosijäseniä.

Johtokunta on oikeutettu erottamaan jäsen, joka on toiminut vastoin näitä sääntöjä tai muuten vahingoittanut yhdistyksen toimintaa, tai tehnyt itsensä syypääksi rikkomuksiin, jotka ovat lain tai hyvän tavan vastaisia.

Johtokunnan päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen kokoukseen toimittamalla 30 päivän kuluessa päätöksesta tiedon saatuaan, tiedoksiantopäivää lukuun ottamatta, johtokunnalle sitä tarkoittavan kirjelmän.

Jos jäsen haluaa erota, tehköön siitä ilmoituksen kirjallisesti johtokunnalle, sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Eroaminen katsotaan tapahtuvaksi seuraavan kalenterivuoden alusta. Maksettuja jäsenmaksuja ei suoriteta takaisin.

Vuosikokous voi kutsua johtokunnan ehdotuksesta jonkun ansioituneen henkilön yhdistyksen kunniajäseneksi.

5§ Jäsenellä, joka eroaa tai erotetaan yhdistyksestä, ei ole mitään oikeutta sen omaisuuteen.

6§ Yhdistys voi omistaa kiinteistöjä ja muodostaa rahastoja sekä ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

7§ Jäsen suorittaa vuosittain jäsenmaksuna sen summan, minkä vuosikokous on kulloinkin määrännyt. Jäsenmaksut suoritetaan kultakin vuodelta vuosikokouksen määräämänä aikana.

8§ Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain, ja on ne asiakirjoineen jätettävä ennen seuraavan vuoden tammikuun loppua toiminnantarkastajille, joiden on ne lausuntoineen palautettava johtokunnalle viimeistään 2 päivää ennen vuosikokousta.

9§ Yhdistyksen asioita hoitaa sen lainmukaisena hallituksena johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitut 12 jäsentä. Näistä eroaa vuosittain 4 jäsentä, aluksi arvan, sittemmin vuoron mukaan. Johtokunta kokoontuu tarpeen vaatiessa puheenjohtajan taivarapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun vähintään kuusijäsentä on saapuvilla.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten tasan mennessä ratkaisee puheenjohtajan ääni. Johtokunnalla on oikeus käyttää asiantuntijoita.

Johtokunta voi tarpeen vaatiessa asettaa vuodeksi kerrallaan asioita valmistelemaan 3-5 jäsenisen työvaliokunnan, johon voidaan valita jäseniä myöskin johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt joko keskuudestaan tai johtokunnan ulkopuolelta.

Johtokunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, yhdistyksen sihteerin ja rahastonhoitajan on oltava Suomen Kennelliiton-Finska Kennelklubben ry:n henkilöjäseniä.

10§ Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin kanssa.

11§ Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmi-maaliskuussa. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle, milloin johtokunta sen tarpeelliseksi katsoo tai kun vähintään 5 jäsentä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Jos jäsen haluaa jonkin asian vuosikokouksen käsiteltäväksi, on siitä tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys vähintään 2 viikkoa ennen kokousta.

12§ Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle jäsenille lähetettävillä kirjeillä tai ilmoittamalla kokouksesta sanomalehdissä vähintään 10 päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat. Samalla tavalla toimitetaan muutkin tiedonannot jäsenille.

13§ Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi päätettäessä niistä asioista, joista on näiden sääntöjen 15 §:ssä erikseen säädetty.

Äänestykset ovat avoimia, ellei vähintään 1/10 saapuvilla olevista äänioikeutetuista edustajista vaadi suljettua lippuäänestystä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut, vaaleissa ratkaisee arpa.

14§ Yhdistyksen vuosikokouksessa päätetään seuraavista asioista:

1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

2. Todetaan kokouksen laillisuus.

3. Esitetään hyväksyttäväksi johtokunnan laatima kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta.

4. Esitetään johtokunnan varainhoitokertomus sekä tilintarkastajain antama lausunto sekä Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille.

5. Hyväksytään johtokunnan laatima seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.

6. Määrätään vuotuisen jäsenmaksun suuruus ja suoritusaika.

7. Määrätään johtokunnan jäsenten, edustajain ja tilintarkastajain palkkiot seuraavaksi vuodeksi.

8. Vahvistetaan johtokunnan laatima tulosarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi.

9. Toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali.

10. Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle.

11. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varamiehensä.

12. Valitaan edustajia mahdollisiin keskusjärjestöihin.

13. Käsitellään johtokunnan ja jäsenten esittämät asiat.

Asioita joita ei ole kokouskutsussa mainittu, voidaan keskustella mutta ei päättää.

15§ Näiden sääntöjen muuttamiseen tai yhdistyksen purkamiseen vaaditaan vähintään ¾ vuosikokouksessa saapuvilla olevienjäsenten äänimäärästä ja että toinen vähintään kuukauden kuluttuapidetty kokous samoin ¾ äänten enemmistöllä tehdyn päätöksen hyväksyy.

Sääntömuutos on alistettava Suomen Kennelliitto-Finska Kennelklubben ry:n hyväksyttäväksi.

Jos yhdistys puretaan, käytetään jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti kenneltoiminnan hyväksi.

16§ Muuten noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä säädetään.